Mitä verotarkastuksessa tapahtuu?

Verotarkastus alkaa yleensä alkukeskustelulla verovelvollisen ja verovelvollisen edustajien ja avustajien kanssa. Alkukeskustelussa käydään läpi verotarkastukselle asetetut tavoitteet ja verotarkastuksen eri vaiheet. Verotarkastajat pyrkivät saamaan kokonaiskuvan verovelvollisen liiketoiminnasta, kirjanpidosta ja verotuksesta.

Alkukeskustelussa selvitetään muun muassa yrityksen toimipaikat, varastot, omistussuhteet, henkilökunnan määrä, yrityksen kirjanpitojärjestelmä ja tarkastettavan aineiston laajuus.

Epäselvät verotus- tai muut kysymykset selvitetään tarkastuksen aikana keskusteluin ja tarvittaessa verovelvolliselle lähetetään kirjallisia selvityspyyntöjä.

Verotarkastuskertomus on tarkastuksen keskeisin dokumentti

Verotarkastuskertomus on verotarkastajien selostus suoritetusta verotarkastuksesta ja siinä havaituista verotukseen vaikuttavista asioista sekä ehdotus toimenpiteistä, joihin näiden johdosta olisi ryhdyttävä. Hyvän verotarkastustavan mukaan suoritetusta verotarkastuksesta laaditaan verotarkastuskertomus, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Verotarkastajat laativat tarkastuksestaan verotarkastuskertomuksen, johon verovelvollinen voi antaa kirjallisen vastineensa. Vastineen antamiselle annetaan yleensä kaksi viikkoa aikaa. Tätä aikaa voidaan verottajalle tehdystä pyynnöstä useissa tapauksissa pidentää. Pidentäminen voidaan verottajan suostumuksella hoitaa myös puhelimitse. Suositeltavaa on pyytää lisämääräaikaa kirjallisesti, vaikkapa sähköpostitse.

Verotarkastukseen osallistuu aina kaksi verotarkastajaa. Verotarkastajien esimies hyväksyy verotarkastuskertomuksen. Hyväksymisellä tarkoitetaan tarkastuskertomuksen tarkastusjohdollista tarkastamista. Tällöin kiinnitetään huomiota siihen, että tarkastuskertomus on huolellisesti laadittu ja tehdyt ehdotukset ovat verotuskäytännön mukaan perusteltuja.

Verotarkastuksen käytännöt muuttuivat vuonna 2014

Verotarkastuksen kuulemismenettely muuttui lokakuussa 2014. Nykyään ei enää laadita alustavaa ja lopullista verotarkastuskertomusta vaan sen on korvannut yksi verotarkastuskertomus. Verovelvollista kuullaan ensimmäisen kerran verotarkastuskertomuksen valmistumisen jälkeen ja toisen kerran maksuunpano- ja verotuspäätöksen tekemisen yhteydessä. Verovelvollisen on syytä olla aktiivinen asioiden selvittämisessä, jotta yhden kuulemisen sisältävä verotarkastuskertomus ei sisältäisi virheellistä tietoa ja virheellisiä johtopäätöksiä. Kuulemismenettelyn muutos korostaa verojuristin asiantuntija-avun merkitystä.